Introduction

Kansallinen toimeenpano

Energiapalveludirektiivi (”ESD”)

Euroopan komissio antoi ehdotuksen direktiiviksi energiapalveluista ja energian tehokkaasta loppukäytöstä 10.12.2003. ”Energiapalveludirektiivi” tuli voimaan 17.5.2006 ja se on pantava kansallisesti toimeen 17.5.2008 mennessä.

Energiapalveludirektiivin soveltamisala on koko Suomen energian loppukäyttö, pois lukien merenkulku, lentoliikenne ja päästökaupan piirissä olevat teollisuuden toimipaikat. Direktiivin mukaisesti jäsenvaltioiden on asetettava 9 % kansallinen ohjeellinen energiansäästön kokonaistavoite kaudelle 2008–2016 ja käynnistettävä toimia, joiden tarkoituksena on edistää tavoitteen saavuttamista. Tavoitteen saavuttamisen laskennassa tarkasteluun mukaan otettavien toimenpiteiden säästövaikutuksen tulee olla voimassa vuonna 2016.

Kiinteänä energiamääränä ilmaistun kansallisen ohjeellisen tavoitteen laskentaperusteena käytetään direktiivin soveltamisalaan kuuluvan energian loppukäytön virallisten tilastotietojen keskiarvoa jaksolta 2001–2005. Jäsenvaltioiden on lisäksi varmistettava, että julkisella sektorilla on esimerkkiasema direktiivin edellyttämissä toimissa sekä käynnistettävä toimia energiatehokkuuden markkinoiden toiminnan edistämiseksi. Jäsenvaltioiden on raportoitava Euroopan komissiolle käynnistämistään toimista sekä niillä saavutetuista energiansäästöistä toimintasuunnitelmissaan vuosina 2007, 2011 ja 2014.

Energiapalveludirektiivi jättää energiansäästötoimenpiteiden yhdenmukaistetun seurannan ja laskentamenetelmien kehittämisen auki. Direktiivissä vain todetaan, että komissio kehittää yhdessä jäsenmaiden edustajista koostuvan komitologian kanssa yhdenmukaistettuja laskentamenetelmiä ja indikaattoreita, joilla kansallisten tavoitteiden saavuttamista seurataan.

Näillä www-sivuilla kuvataan EMEEES-projektia ja sen tavoitteita. Projekti on käynnistetty tukemaan komission seurantaa ja laskentamenetelmiä koskevaa työtä.

EMEEES-projekti

EMEEES on lyhenne nimestä “Evaluation and Monitoring for the EU Directive on Energy End-Use Efficiency and Energy Services”. Projektiin osallistuu 21 eurooppalaista partneria ja sitä koordinoi saksalainen Wuppertal Institute for Climate, Environment and Energy. Projektin kokonaisvolyymi on noin 11,5 henkilötyövuotta, josta Suomen osuus noin 3 henkilötyökuukautta.

Suomesta projektiin osallistuu partnerina Motiva Oy, jonka työ (noin 3 htkk) liittyy erityisesti ”bottom-up” seurantamenetelmän (Energiakatselmusohjelma) kehittämiseen ja projektissa kehitettävien menetelmien tiedon välttämiseen ESD toimeenpanosta vastaaville ministeriöille. 

Projektia rahoittaa EU:n Intelligent Energy Europe (IEE) -ohjelma. Suomessa kansallisen rahoitusosuus tulee työ- ja elinkeinoministeriöstä. Projekti käynnistyi marraskuussa 2006 ja se päättyy huhtikuussa 2009.

Tavoitteet

EMEEES-projektin tavoitteena on auttaa Euroopan komissiota kehittämään EU:n ns. energiapalveludirektiivin (32/2006/EY) edellyttämiä harmonisoituja seuranta- ja laskentamenetelmiä energiansäästötoimenpiteiden vaikutusten arvioimiseksi.

Tarkoituksena on kehittää menetelmiä, joiden avulla pystytään arvioimaan energiatehokkuustoimenpiteiden säästövaikutuksia energiayksiköissä. Arvioita hyödynnetään energiapalveludirektiivin edellyttämissä raportoinneissa (2010, 2013), joista komissio seuraa kansallisen ohjeellisen 9 %:n energiansäästötavoitteen saavuttamista direktiivin voimassaolokaudella 2008–2016.

Projektiryhmä pyrkii tarjoamaan avuksi käytännön suosituksia ja teknistä tukea. Keskeistä on käytännöllisten (pääasiassa ”bottom-up”-lähestymistavalla toteutettujen) arviointimenetelmien kehittäminen yksittäisten ohjelmien, energiapalveluiden ja toimenpiteiden vaikutusten arvioimiseksi. Työssä on tavoitteena kehittää myös keinoja seurata kaikkien kussakin jäsenvaltiossa toteutettujen energiansäästötoimenpiteiden yhteisvaikutusta (”bottom-up”- ja ”top-down”-lähestymistapoja yhdistämällä).

Työsuunnitelma

Projektin työsuunnitelma sisältää seuraavat tehtävät:
  • seuranta- ja vaikutustenarviointitapojen kartoitus, analyysi, vertailu ja hyvien käytäntöjen osoittaminen jäsenvaltioissa,
  • harmonisoitujen arviointimenetelmien kehittäminen ”bottom-up”- ja ”top-down”-lähestymistapoja käyttäen,
  • 20 konkreettisen ja harmonisoidun bottom-up- ja 15 top-down-laskentamenetelmän kehittäminen,
  • sellaisten yhdistettyjen top-down/benchmarking ja bottom-up-menetelmien kehittäminen, joita voidaan käyttää sekä etukäteis- että jälkiarvioinnissa kun tarkastellaan 9 % energiansäästötavoitteen saavuttamista,
  • kehitettyjen menetelmien testaaminen kuuteen ohjelmaan, energiapalveluun tai muuhun toimenpiteeseen,
  • ehdotuksen laatiminen direktiivin jäsenmailta edellyttämien kansallisten energiatehokkuuden toimintasuunnitelmien (NEEAP) rakenteesta ja metodologiasta ja ehdotuksen laatiminen Euroopan komissiolle siitä, miten niitä tulisi arvioida,
  • tiedonvaihdon edistäminen Euroopan komission ja kansallisten energiapalveludirektiivin toimeenpanosta vastaavien tahojen (ministeriöt, ja muut toimeenpanosta ja seurannasta vastaavat viranomaiset/tahot) kiinnostuneiden tahojen välillä sekä
  • pienessä mittakaavassa neuvonantajana toimiminen erityiskysymyksissä erityisesti komissiolle.
Tulokset

Projektin tuloksena tuotetaan:
  • noin 20 harmonisoitua energiatehokkaiden teknologioiden ja energiatehokkuustoimenpiteiden arviointimenetelmää perustuen ”bottom-up”-lähestymistapaan ja 15 ”top-down”-lähestymistapaan ja kuusi yhdistettyyn lähestymistapaan.
  • harmonisoituja lähtötietoja ja vertailutietoja (benchmarks) näille arviointimenetelmille.
  • pohja ja opas jäsenmaille kansallisten Energiatehokkuuden toimintasuunnitelmien laatimiseksi, ja
  • ehdotus Euroopan komissiolle menetelmästä, jolla se arvioi kansallisia energiatehokkuussuunnitelmia (NEEAP).
Pidemmällä aikajänteellä projektilla toivotaan olevan merkittävä vaikutus Energiapalveludirektiivin toimeenpanon ja seurannan käytännön sujuvuuteen. Siksi erityistä huomiota kiinnitetään kehitettyjen menetelmien ja raportointipohjien laatuun.

Kansallinen toimeenpano Suomessa

Ministeriöiden välinen ilmasto- ja energiapoliittinen yhdysverkko päätti 17.2.2006 muodostaa ESD-toimeenpanoryhmän valmistelemaan energiapalveludirektiivin kansallista toimeenpanoa ja ensimmäistä kansallisen energiatehokkuuden toimintasuunnitelmaa. Toimeenpanoryhmän työ käynnistyi 14.4.2006.

ESD-toimeenpanoryhmän puheenjohtajana on ollut ylitarkastaja Heikki Väisänen työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä jäseninä yli-insinööri Pentti Puhakka ja ylitarkastaja Mirja Kosonen työ- ja elinkeinoministeriöstä, ylitarkastaja Elina Nikkola maa- ja metsätalousministeriöstä, rakennusneuvos Raimo Ahokas ympäristöministeriöstä, liikenneneuvos Risto Saari liikenne- ja viestintäministeriöstä, finanssineuvos Heikki Sourama ja finanssisihteeri Marjut Vierimaa valtiovarainministeriöstä sekä yksikön päällikkö Ulla Suomi Motiva Oy:stä. ESD-toimeenpanoryhmän asiantuntijasihteerinä on toiminut Erja Reinikainen Insinööritoimisto Olof Granlund Oy:stä.

ESD-toimeenpanoryhmä valmisteli komissiolle määräaikaan (30.6.2007) mennessä Suomen ensimmäisen energiatehokkuuden toimintasuunnitelman (NEEAP 2007–2010), joka oli ensimmäinen komission vastaanottama kansallinen suunnitelma.

Kansalliseen energiatehokkuuden toimintasuunnitelmaan pyrittiin kokoamaan ne energiapalveludirektiivin soveltamisalan energian loppukäyttäjiin kohdistuvat toimet, joilla on energiansäästövaikutuksia. Erityisesti työssä keskityttiin toimiin, joiden säästövaikutus oli sillä tarkkuudella todennettavissa, mitattavissa tai arvioitavissa, että laskennan tulosten voidaan olettaa tulevan hyväksytyksi osaksi Suomen kansallisen tavoitteen täyttämistä. Työn tavoitteena ei varsinaisesti ole ollut uusien toimien suunnittelu, mutta niitä esitettiin sillä tarkkuudella, kun tietoja toimintasuunnitelmaa laadittaessa oli käytettävissä.

Komission johdolla toimiva komitea tulee harmonisoimaan osalle toimenpiteistä laskentamenetelmät EU-tasolla. Näiltä osin saattaa nyt laskettuihin säästövaikutuksiin tulla muutoksia vuonna 2011 laadittavassa seuraavassa kansallisessa toimintasuunnitelmassa. Toisaalta laskentamenetelmien harmonisointi saattaa myös mahdollistaa säästövaikutusten laskennan joidenkin sellaisten kansallisten toimien osalta, jotka toimintasuunnitelmassa esitettiin nyt vain kuvauksena.

Suomessa energiapalveludirektiivin kansallinen toimeenpanossa tärkeänä elementtinä ovat uudet vuoden 2008 alussa käynnistyvät energiatehokkuussopimukset eri aloilla. Lisäksi toimeenpano edellyttää myös säädösvalmistelua. Direktiivin toimeenpanon aikataulu jäsenvaltioissa on toukokuu 2008. 

Suomen kansallinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelma (NEEAP 2007-2010):

http://ec.europa.eu/energy/demand/legislation/doc/neeap/finland_fi.pdf

Lisätietoja antavat:

EMEEES-projekti:

Ulla Suomi, yksikön päällikkö, Motiva Oy, ulla.suomi@motiva.fi

Energiapalveludirektiivin toimeenpano Suomessa:

Heikki Väisänen, ylitarkastaja, työ- ja elinkeinoministeriö, heikki.vaisanen@tem.fi
Ulla Suomi, yksikön päällikkö, Motiva Oy, ulla.suomi@motiva.fi

Documents


National Workshop



Seminaari 01.02.2008:

EMEEES -  Säästötoimenpiteiden vaikutusten laskentamenetelmät/Energiapalveludirektiivi

Seminaarin ohjelma (pdf, 140 KB)

EMEEES – Käsitteistö ja lähtökohdat (pdf, 987 KB)

EMEEES Esimerkkejä bottom-up -menetelmistä (pdf, 374 KB)

EMEEES Esimerkkejä top-down -menetelmistä (pdf, 1 158 KB)

Seminaarin osallistujalista (pdf, 9 KB)

TopBack